keskiviikko 4. toukokuuta 2011

Hyvä ruoka, parempi mieli

Viime viikkojen aikana elämäni on tuntunut pyörivän pitkälti ruoan ympärillä. Juhlapyhien seurauksena olen nauttinut useamman ravintola-aterian, hyötynyt läheisten kokkaustaidoista sekä korkannut grillikauden. Maukkaita juomatarjoiluja ei myöskään sovi unohtaa. Tässäpä muutama maistiainen mukavista pääsiäis- ja vapputunnelmista!

Kiirastorstaina koeajoimme lähisuvun kanssa Yrjönkadun libanonilaisen Farouge-ravintolan. Lähi-idän kala- ja kasvispainotteisen keittiön ystävänä olin ehtinyt jon ennalta kuolata kyseisen paikan ruokalistan perään. Libanonilainen ruoka kiinnosti lisäksi eksotiikkansa puolesta: moni meistä ei ollut aiemmin tutustunut siihen.

Bulgursalaattia minttuineen päivineen, om nom. Kuva täältä.

Odotukset eivät pettäneet. Etenkin alkuruoat - muunmuassa täytetyt herkkusienet, munakoisotahna sekä bulgursalaatti - säväyttivät sekä täyttivät vatsasta leijonanosan. Paremman puoliskon kanssa puhuimmekin, että seuraavalla käyntikerralla keskitymme kenties pelkästään niihin. Pääruoissakaan ei toki ollut mitään vikaa, mutta mezeille ne eivät meistä vetäneet vertoja. Mausteet sekä suuret, valinnaiset kasvislisäkkeet osoittautuivat silti oivallisiksi, joskin pienisyömäisille tiedotettakoon, että annoskoko saattaa aiheuttaa tukaluuden tunnetta. Ateriaa voi kuitenkin sulatella kera libanonilaisen kahvin sekä suklaakonvehdin, mikä omalta osaltani kruunasi koko ravintolaelämyksen. Kardemummalla maustettu, makeahko ja vahva ahwe valloitti ainakin tämän kofeiiniaddiktin sydämen!


Maailman maukkain öttiäinen. Kuva täältä.

Myös Herttoniemenrantaan hiljattain avattuun kreikkalaisravintola Thalassaan tuli pyhien jälkeen tutustuttua perhepiirissä - tosin erilaisella kokoonpanolla. Vaikka kyseessä on edellistä rennompi sekä muullakin tavoin erityyppinen paikka, vakuuttivat myös Thalassan annoksissa erityisesti alku- ja jälkiruokaosiot. Äyriäislajitelman valkosipulidippi, halloumi- ja fetajuustot sekä mehukkaat oliivit olivat oivallisia, ja pulleita jättikatkarapuja tuli suorastaan ahmittua sekä alku- että pääruoan puitteissa. Lihansyöjät olivat ilmeisen tyytyväisiä souvlakeihinsa, jotka tarjoiltiin lankkuperunoiden sekä kolossaalisen kreikkalaisen salaatin kanssa. Pieniruokaisille siis jälleen varoituksen sana! Erityismaininnan ansainnee poikkeuksellisen ystävällinen palvelu: pääruoan pieni myöhästyminen hyvitettiin ilmaisella jälkiruoalla, jollaiseksi valikoitui suussasulava baklava-leivos.

Kaikista maistuvimmat katkaravut sain silti appivanhempien grillistä pääsiäismaanantaina. Avokadon, mangon ynnä muiden kasvisten kanssa ne ovat joka kerta suorastaan lyömättömiä. Kun kyytipojaksi ottaa hieman valkoviiniä, on kevätillan kohokohta taattu. Kevyeksi loppusilaukseksi taas sopii esimerkiksi puoli purkillista Ben & Jerry's -kinuskijätskiä.

Jäätelötaivas!

Mieleenpainuvin pääsiäisateria syntyi lopulta kihlattuni parituntisen uurastuksen tuloksena. Italialaishenkinen menu käsitti pastaa, lihapullia ja tomaattikastiketta sekä yrtti-majoneesikuorrutettua lohta sitruunarisotolla ryyditettynä. Runsaasti basilikaa ja parmesaania sisältänyt tomaattisoosi toimi Barillan täysjyväpastan kanssa taivaallisesti: kyseistä maukasta ja kohtuuhintaista spaghettilaatua kannattaa muuten kokeilla arkiruoissakin. Lihapullista en voi ikävä kyllä sanoa muuta kuin että ne tuoksuivat mainioilta ja saivat ylistystä syöjiltä. Sen sijaan pehmeää lohta ja pikanttia sitruunarisottoa söisin vaikka joka päivä. Resepteistä muuten todettakoon, että pasta on puolisoni oma potpuri, kun taas lohi-risottokombinaatio on peräisin jostakin keittokirjasta, jonka nimeä en valitettavasti tähän hätään muista.


Jotta luettelo ei loppuisi liian lyhyeen, on mainittava vielä seuraavat herkut: isoisän lämminsavulohi sekä kevätparsa, isän valkosipuliperunat, ystäväperheen sienisalaatit ja kaalipiirakat sekä anopin omatekoiset vappumunkit. Kaikki tuo on huuhdeltiin luonnollisesti alas usealla litralla kuohuviiniä. Ja kun pieni laskuhumala vappuaattona iski, tarjosi olutravintola Kaisla vielä makoisat vohveliperunat valkosipulimajoneesilla.


P. S. Tämä vuodatus on omistettu Gustav Hägglundille.

2 kommenttia:

  1. Jep, tuli hieman nälkä tuota kirjoittaessa! :D Juhlapyhät tuo kyllä tervetulleita katkoja Unicafe- ja hernekeittopainotteiseen elämään. ^_^

    VastaaPoista