!

Lähtö lähestyy uhkaavasti. Elän tätä nykyä muuttolaatikoiden keskellä vuoroin panikoiden ja vuoroin innosta hyppien. Tekemättä olisi vielä noin kymmenen miljoonaa asiaa, mutta kaipa puuhailu auttaa muutoksen sulattamisessa.

Asunto sentään on plakkarissa, sitä on käyty paikan päällä katsomassa ja näin ollen se on hyväksi havaittu. Maksan toki itseni kipeäksi miniyksiöstä Sorbonnen kulmalla, mutta tuolla sijainnilla asustaisin vuoden vaikka vaatekomerossa. Ilman vanhempien taloudellista tukea tämäkään ei onnistuisi (kyllä, olen laiska kermaperse, joka ei ole juurikaan kartuttanurt opintokassaa käymällä oikeissa töissä), joten suurkiitokset heille siitä!

Lukeminen on viime aikoina yllättäen painottunut Pariisi-aiheisiin kirjoihin, joita löytyi syntymäpäiväpaketeista sekä kirjastosta. Koska opinnot alkavat varsinaisesti vasta syyskuun lopulla, ehdin turisteerata kolmisen viikkoa kaupungissa ja hyödyntää mainiosti ko. teosten vinkkejä, jipii! Aloitin Taide ja arkkitehtuuri: Pariisi -perusläpyskällä, mikä osoittautui sangen hyväksi ideaksi: runsas kuvamateriaali sekä kaupunginosittain jaettu rakenne auttoivat hahmottamaan eri kortteleita syvemmin. Siipalta saatu uunituore Lonely Planet -opas taas pääsee oikeuksiinsa erityisesti edullisten ruokapaikkojen metsästyksessä. Kämppäni lähistöllä sijaitsee sen mukaan ainakin halpa tiibetiläinen ravintola, jonka tahtoisin kernaasti koeajaa. Samoin pienen reippailumatkan päässä sijaitseva hammam teehuoneineen on koettava ehdottomasti.

Toisentyyppistä iloa tuottivat äidiltä saadut brittiläiset Pariisi-teokset. Stephen Clarken Paris Revealed: The Secret Life of a City osoittautui äärimmäisen hauskaksi sekä rennoksi luettavaksi, josta saattoi poimia lukuisia hyödyllisiä vihjeitä käytännön ranskalaiselämää ajatellen. Kuumimmista hipsteralueista sekä nykytaiteen trendeistä kiinnostuneille kirja antaisi varmasti vielä enemmän: Clarke asuu nimittäin cooliusastettaan kovaa vauhtia kasvattavassa 19. kaupunginosassa ja tarinoi luonnollisesti kotikulmistaan runsaanlaisesti. Historiallisista anekdooteista innostuville Graham Robbin Parisians: An Adventure History of Paris on puolestaan oiva valinta. Sen esseistiset sekä elävät kuvaukset tuovat mukavaa vastapainoa perinteiselle narratiiviselle historiakuvalle, joskaan tyylillisesti kaikki kertomukset eivät olleet ihan omaan makuuni. Ennen lähtöä yritänkin vielä kahlata läpi kirjastosta napatun Colin Jonesin perushistoriikin nimeltä Paris: Biography of a City, joka raskaasta datamäärästään huolimatta ajaa asiansa oikein mainiosti.

Lukematta on vielä tällä haavaa kaikkein kiinnostavin opus. Georges Pillementin Paris Disparu nimittäin käsittelee kaupungin historiaa sen kadonneiden sekä tuhoutuneiden rakennusten kautta. Pikaisen selailun perusteella teos sisältää tapauskertomusten lisäksi useita kauniita painokuvia. Sormia syyhyttää jo, vaikka pääni taipuu vielä hieman kankeasti ranskankieliseen tekstiin.

Sepä siitä. Seuraavaksi keskityn ranskalaisuuden vähemmän mukaviin puoliin kuten pankkitilin hankintaan, nettiliittymän pohtimiseen sekä kurssien todellisten opintopistemäärien metsästykseen.

Long time no see?

VIHDOIN sain aikaiseksi kirjoittaa jotain tännekin. Kesä on mennyt lomailusta huolimatta ohi hujauksessa - lähinnä siis paperisodan ja asunnon metsästämisen merkeissä. Näillä näkymin tästä tulee aika lailla Pariisi-blogi syyskuusta lähtien, ja toivottavasti päivitystahtikin tihenee ulkomailla.

Ystäväni Em oli heittänyt minua tällaisella hauskalla blogihaasteellakin hiljaiselon aikana, kiitokset siitä! Kaltaiselleni homssuiselle henkilölle kosmetiikkatuotteiden listaaminen osoittautui sangen piristäväksi vaihteluksi.

1. Thank the person who tagged you and link to their blog.
2. Put the Top 10 Award logo on your blog. 
3. List your top 10 cosmetics. 
4. Choose 10 bloggers to tag, link to their blogs, and let them know.

Kylpyhuoneeni kaapista löytyvät siis seuraavat tärkeät putelit ja purnukat:

1. Elizabeth Ardenin Green Tea Revitalize EdT, joka on aarteeni. Sain sen muinoin ylioppilaslahjaksi ja rakastuin raikkaaseen tuoksuun välittömästi. Lähiaikoina pitäisi sijoittaa uuteen satsiin, kun tuo alkuperäinen alkaa vedellä viimeisiään. Vaikken meikkaa arkisin, tykkään ylipäänsä imppailla ja suihkia hajuvesiä. Aamumetron kanssamatkustajat epäilemättä rakastavat minua.............

2. The Body Shopin Coconut Milk Body Lotion, jota läträän iholleni päivittäin. Olen vartalovoideaddikti, mutta tämä on sekä koostumukseltaan että tuoksultaan ylitse muiden. Tosin Body Shopin muutkin tuotteet miellyttävät nenääni suuresti.

3. Aqualan-perusvoide, jonka tarkemmin ajatellen olisi pitänyt olla listan ensimmäisenä. Kuiva ja atooppinen ihoni ei kestäisi Suomen v-mäistä talvea ilman tätä kostuketta. Lisäksi voide on hurjan monikäyttöinen: se tehoaa niin pieniin hiertymiin kuin kutiseviin itikanpuremiinkin.

4. Nivean Peel soft! - Mild scrub cream, jonka poimin sattumanvaraisesti kaupan hyllyltä. Kuorin sillä lärvini pari kertaa viikossa, ihoni tykkää ja finnit pysyvät pääosin poissa. Tuoksukin on miellyttävä.

5. Palmolive Naturals -sarjan Milk & Almond -deodorantti, jota olen suosinut jo pitemmän aikaa. Se on tehokas, mutta mukavan mieto, ja hintakin sopii opiskelijan budjettiin.

6. Natuviven käsivoiteet, joihin ihana anoppini tutustutti minut. Omistan tällä hetkellä sekä papaijalta että sitruunaruoholta tuoksuvat versiot enkä osaa päättää, kummasta pidän enemmän. Näistä tulee oikein ylellinen olo.

7. Wellaflex Hairspray (Ultra Strong Hold), jonka kuorintavoiteen tavoin poimin summamutikassa  lähimarketista. Kyseessä on ensimmäinen hiuslakka, joka minusta tuoksuu oikeasti hyvältä. Kovin usein en tällaisia tuotteita kuitenkaan käytä, koska laiminlyön hiuksiani aika tehokkaasti (kävin mm. viimeksi kampaajalla kolme vuotta sitten... öhm). Kaipa niitä on silti hyvä olla varastossa juhlia varten.

8. L'Occitanen kirsikantuoksuinen huulikiilto, joka osoittautui todella riittoisaksi sekä ihoa helliväksi. Valitettavasti tiemme erosivat laukkuvarkauden yhteydessä viime keväänä. Tykkään tosin muistakin em.puljun tuotteista hurjan paljon: harmi vain, että ne ovat aika hintavia.

9. Hammaslanka, jonka suhteen tuoksulla ja valmistajalla ei ole väliä. Ientulehdukset ovat ikäviä, joten olen kaikenlaisten hammasjuttujen suurkuluttaja. Purkan  jauhamista voisi silti näillä määrillä vähentää.

10. Pinsetit, joiden merkistä minulla ei ole aavistustakaan - jotkut vähän parempilaatuiset ne ovat ainakin olevinaan. Kulmakarvani pensastuvat varsin nopeasti, joten harvennukselle on säännöllistä tarvetta. Lisäksi poskessani on luomi, joka koettaa sinnikkäästi kasvattaa pari viehättävää mustaa haituvaa. Kunnon työkalulle löytyy siis käyttöä.

Siinä tulikin osapuilleen kaikki omistamani kosmetiikka joitakin meikkejä lukuun ottamatta. Kiviäkin toki kiinnostaa, millaista deodoranttia käytän, mutta hauskaa näitä oli kirjoitella. Koska blogillani on ruhtinaalliset kaksi lukijaa, joista toiselta sain tämän haasteen, voin nakata sen eteenpäin vain Mandalle. Enjoy!