C'est fini.

Huomisillasta alkaa mun uusi elämäni Suomessa. En kykene vieläkään tajuamaan, että juon parhaillaan viimeistä halpaa punkkulasillista Pariisin-kämpässä. Tiedän, että yhtäältä tulen ikävöimään tätä kaupunkia niin että sattuu, mutta toisaalta on ihana päästä pitkästä aikaa Helsinkiin ja nähdä kaikki rakkaat ihmiset.

En käsitä vielä sitäkään, kuinka moni asia vuodessa ehti muuttua. Asuin mm. ensimmäistä kertaa yksin, paranin paniikkihäiriöstä ja erosin usean vuoden parisuhteesta. Join aivan liikaa viiniä, sain uusia läheisiä sekä vähemmän läheisiä ystäviä ja kävelin kesäaamuisin bileistä kotiin halki kaupungin. Nautin lukemattomia expressoja à emporter ja luin monta kirjaa Luxembourgin puistossa. Ennen kaikkea uskalsin pitkästä aikaa ihan oikeasti elää.

Näihin haikeansuloisiin tunnelmiin (sekä erääseen tänä keväänä luukutetuimmista kappaleista) on erinomaista lopettaa vaihtovuosi.