Belleville

En ole koskaan ollut kaupunkihistorian suurfani, mutta nyt kolahti. Tein eräälle kurssille kirjaesseen Gérard Jacquemet'n väikkäristä Belleville au XIXe siècle: du faubourg à la ville (1984) ja innostuin. On hauska lukea paikoista, joihin on useasti tehnyt kävelyretkiä, ja huomata, kuinka järjettömän paljon Pariisi on sadassa vuodessa muuttunut.

Bellevillen betonikorttelit sijoittuvat nykyisellään Koillis-Pariisiin 19. ja 20. kaupunginosien hoodeille. Suurin osa alueesta on viime vuosikymmenten aikana muuttunut urbaaniksi asfalttiviidakoksi, jossa sijaitsee Pariisin tämänhetkinen "chinatown" (13. kaupunginosassa on tosin jostain syystä toinenkin vastaava O.o). Eksoottiset ruokakaupat, hääpukuliikkeet ja lukuisat kapakat hallitsevat pääkadun (rue de Belleville) elämää, ja iltaisin puistonplänteillä voi seurata pikkupoikien taistelulajitreenejä. Pohjoisempaa Bellevilleä hallitsee puolestaan Napoléon III:nnen rakennuttama Buttes-Chaumontin näköalapuisto, jonka juurella asustaa sekalaisempaa seurakuntaa.

Vielä 1800-luvun alkupuolella koko alue oli kuitenkin agraarinen osa keskus-Pariisin esikaupunkialuetta. Belleville tunnettiin tuolloin viininviljelijöistään, joiden putiikkeihin metropolin köyhemmät kansanosat vaelsivat sunnuntaisin huvittelemaan ja nauttimaan edullisia virvokkeita. Ironista kyllä Bellevilleä pidettiin tuolloin myös maaseutuidyllinä, jonne saattoi paeta suurkaupungin saasteista ilmaa.

Vuosisadan puolivälissä väestönkasvu sai aikaan vilkastuvan muuttoliikkeen Bellevillen suuntaan. Pariisin alati nousevat vuokrat saivat aikaan sen, että työväki siirtyi asumaan kohti lähiöitä halvempien elinkustannusten toivossa. Niinpä Belleville popularisoitui entisestään ja alkoi etenkin Pariisin kommuunin (1871) jälkeen niittää mainetta väkivaltaisena köyhälistön kaupunginosana, jossa tuberkuloosi, alkoholismi ja veneeriset taudit olivat arkipäivää. Jacquemet tosin osoittaa, että kyseinen mielikuva on romantillisuudestaan huolimatta peräisin pääasiassa aikakauden lehdistön liioittelusta. Poliittisessa mielessä Bellevillestä muodostui joka tapauksessa hyvin sosialistinen ja maallistunut korttelirykelmä.

Lower East Side, anyone?

Virallisesti Belleville liitettiin Pariisiin vuonna 1860, kun kaupunginosajako muutettiin nykyiseen muotoonsa. Kylämäinen tunnelma kuitenkin säilyi asukkaiden välisissä sosiaalisissa suhteissa: iltaisin istuttiin kotikadulle juttelemaan, ja puolisot löydettiin useimmiten naapurustosta. Silti yhteydet Pariisiin olivat tiiviit, sillä pääkaupungin kuhina veti puoleensa työvoimaa, jota vuosisadan vaihteessa alkoi liikuttaa metro. Ensimmäisen maailmansodan alkaessa bellevilleläiset olivatkin jo sangen hyvin sulautuneet pariisilaisväestöön,  ja hämäräperäiset syrjäsedut siirtyivät aina vain kauemmas koilliseen.

Belleville nykyisellään

Olisi hurjan kiva, jos joku tekisi Jacquemet'n teokselle jatkoa! Tutkija kaiketi itse kaavaili kirjoittavansa Bellevillen 1900-luvun historian, mutta ennätti kuolla ennen kuin suunnitelma toteutui. Mitenkähän esimerkiksi 1970-luvun betonikuutioiden rakennuttamiseen on tarkalleen ottaen päädytty?

(Kuvat jälleen kerran courtesy of Google tuota värillistä lukuun ottamatta.)

P. S. Bellevillen puistossa kantsii käydä, sieltä avautuu upea näköala kohti Pariisin keskustaa.
P.P.S. Illalla jännätään pressanvaaleja jo toista kertaa tänä keväänä. Go Hollande! :)